Paljonko vettä tulisi juoda?

10 kysymystä:

Seuraava haastattelu oli mielestäni tosi hyvä ja asiantunteva.

Voiko vettä juoda liikaa?

Lähde: 19.3.2013, Sanna Savela/Seura -lehti

Vesi on ihmiselle elintärkeää. Vettä pitää juoda runsas litra päivässä, mutta ylenmääräisestä vedenjuomisesta ei ole hyötyä, päinvastoin.

1. Mihin elimistö tarvitsee vettä?

Elämä on syntynyt vedessä. Ihminen tarvitsee vettä kaikkiin elintoimintoihinsa. Vesi on välttämättömyys jokaiselle elävälle solulle. Aikuisen ihmisen elimistöstä on vettä noin 60 prosenttia. Vanheneminen ja lihominen vähentävät veden osuutta, alimmillaan se voi olla 40 prosenttia.

Elimistön veden säätely on tarkkaa. Kun veden määrä kehossa laskee, nousee veren suolapitoisuus. Hälytys kuivumisesta tulee jo, kun verenkierron suolapitoisuus lisääntyy prosentin, pari. Silloin elimistön ensimmäinen toimenpide on virtsan määrän pienentäminen. Jano tulee vasta myöhemmin.

2. Voiko vettä juoda liikaa?

Vettä voi juoda tarpeettoman paljon, mutta vaarallisen suureen määrään, niin sanottuun vesimyrkytykseen, tarvitaan jo erittäin paljon juomista. Vesimyrkytyksessä veren natriumpitoisuus laimenee liikaa ja solut turpoavat, kun niihin siirtyy vettä. Pahimmillaan tila voi johtaa kuolemaan.

Normaali tarve on reilu kaksi litraa vuorokaudessa. Ravinnosta saadaan runsaat puoli litraa ja elimistön polttaessa ravintoaineita syntyy vajaat puolisen litraa vettä. Juomana tarvittava määrä on siis noin puolitoista litraa. Liika vesimäärä laimentaa elimistön nesteitä, ellei samalla huolehdita suolojen saannista. On vaikea sanoa tarkkaa määrää, mikä on liikaa. Helteellä kovassa rasituksessa ihminen voi jonkin aikaa kuluttaa vettä jopa pari litraa tunnissa. Kovassa fyysisessä rasituksessa helteellä on jopa 5–7 litraa vuorokaudessa hyvin mahdollinen nesteen tarve.

3. Voiko veden korvata muilla juomilla, jos ei pidä veden mausta?

Joskus se on jopa suositeltavaa. Hyvin kovassa rasituksessa menettää hien mukana myös suoloja. Silloin voi olla syytä juoda esimerkiksi urheilujuomaa, jossa on erilaisia suoloja. Rasituksessa voi tarvita myös sokeria. Normaalitilanteessa voi hyvin käyttää marja- tai hedelmämehuja, joissa sokeria on kohtuullisesti. ((Maarit: hedelmä- ja marjamehuissa sokeria on mielestäni kyllä usein enemmän kuin kohtuullisesti, lisäksi hedelmämehut liottavat hampaan kiillettä, kuten seuraava virke toteaakin). Kaupan juomien ongelma on, että useimmat ovat reilusti sokeroituja ja happamia. Myös vähärasvainen maito tai piimä sopivat juomaksi.

VINKKI! Myös kivennäisvesiä voi nauttia, koska niissä on natrium- ym. suolija.

4. Miten juomisen tarve muuttuu iän mukana?

Ikä ei sinänsä ole ratkaiseva tekijä, vaan fyysisen aktiivisuuden määrä ja sairaudet. Jos aktiivisuus vähenee iän mukana, eikä hikoile, veden tarvekin vähenee. Kaikkien, myös ikäihmisten, elimistö tarvitsee silti noin kaksi litraa nestettä vuorokaudessa. Iän mukana janon tunteminen voi heikentyä. Paras mittari juomisen tarpeelle on virtsan määrä ja väri. Elimistö pystyy erittämään kuona-aineet jopa puolen litran virtsamäärällä, mutta se ei ole suositeltavaa. Silloin virtsa on tummaa ja voimakkaan hajuista. Jos juo tarpeettoman paljon, virtsa on lähes väritöntä, kuin vettä.

5. Pitääkö kesällä juoda enemmän kuin talvella?

Kyllä, jos on ilma on lämmin ja hikoilee. Veden tarve riippuu sekä lämpötilasta että rasituksesta. Suurimmillaan tarve on, kun tekee helteellä rankkaa työtä tai urheilee. Riittävästi vettä saa, jos juo aterioiden yhteydessä kaksi lasillista ja niiden välissä lasillisen tai pari vettä.

Nestetarpeen voi hyvin täyttää myös lämpimillä juomilla. Kahvi on tosin hieman ongelmallinen, sillä se on diureetti eli nestettä poistava, ja poistaa elimistöstä vettä. Hyvä nyrkkisääntö on, että kun juo kupillisen kahvia, pitäisi juoda saman verran vettä. Myös alkoholi lisää virtsaneritystä, joten kesähelteellä pitäisi oluen lisäksi tai sijasta juoda vettä. (Maarit: tätä muuten ei moni tiedä. Ajatellaan, että kun juo esimerkiksi olutta, se riittää, että silloin nestetarve täyttyy. Näin ei kuitenkaan siis ole, vaan alkoholin lisäksi tulisi juoda muita nesteitä, kuten vettä).

6. Esimerkiksi katkokävelypotilas saa vedestä apua kipuun. Missä muissa sairauksissa veden juonti voi auttaa?

Katkokävelypotilaalla on huono verenkierto jaloissa. Hän hyötyy normaalista vedenjuonnista, sillä liian vähäinen juominen laskee verenpainetta ja huonontaa entisestään jalkojen verenkiertoa. Jos virtsan määrän säätely on sairauden takia häiriintynyt, saattaa joutua juomaan normaalia enemmän. Riittävästä juomisesta huolehtiminen on tärkeää virtsan eritystä lisäävää munuaissairautta ja diabetestä sairastavilla. Yksistään vedenjuonnilla sairauksia ei kuitenkaan voi hoitaa, eikä ylenmääräinen vedenjuonti hyödytä ketään.

7. Voiko liian vähäisestä veden juonnista sairastua?

Periaatteessa kyllä. Ihmiselimistö on tiettyyn määrään asti joustava, mutta ei ihminen mikään kameli ole. Jos elimistö saa liian vähän nestettä ja virtsamäärä jää hyvin pieneksi, alkaa elimistöön kertyä kuona-aineita. Esimerkiksi riski munuaiskiviin kasvaa. Munuaiskivipotilaille suositellaankin hieman runsaampaa juomista, mutta pelkällä juomisella kivien muodostumista ei voi estää. Jos elimistö ei saa tarpeeksi vettä, seuraa solujen ja veren nestemäärän pieneneminen, mikä on jo vaarallista.

8. Tekeekö vesi hyvää iholle?

Jos elimistön nestetalous on kunnossa, iho pysyy kimmoisana. Väitteelle, jonka mukaan kauniin ja kimmoisan ihon ylläpitämiseksi pitäisi juoda kahdeksan lasillista vettä päivässä, ei ole tieteellistä pohjaa. Ylimääräisen veden juominen ei kuitenkaan paranna sen paremmin ihon kuin kehon minkään muunkaan osan hyvinvointia.

9. Auttaako veden juonti laihduttajaa?

Ei, paitsi jos vaihtaa makeat juomat veteen. Ja esimerkiksi alkoholista saa enemmän kaloreita kuin useimmat tietävät. Yksi pullo keskiolutta sisältää saman verran energiaa kuin voinappi. Laihtuminen riippuu saadun kalorimäärän ja rasitukseen käytetyn kalorimäärän erotuksesta. Mitään ohitustietä ei ole. Veden juominen ei laihduttamisessa auta kuin ehkä psykologisesti. Se on vähän kuin purukumin tai pastillin pureskeleminen tupakoinnin lopettavalle.

10. Mistä tietää, että on juonut riittävästi?

Jano on aika myöhäinen mittari. Talvella jano on riittävä mittari juomiselle, mutta helteellä ja fyysisessä rasituksessa se tulee liian myöhään. Parhaiten juomisen riittävää tasoa voi seurata virtsan määrästä ja väristä. Virtsan erityksen pitäisi olla ainakin litra vuorokaudessa. Mitata sitä ei tarvitse, sillä jokainen pystyy varmasti arvioimaan, tuleeko virtsaa kerralla kahvikupillinen vai enemmän. Jos koko päivänä ei tarvitse käydä vessassa, on juonut liian vähän. Kun virtsan määrä laskee vuorokaudessa alle litran, väri alkaa olla tumma ja haju voimakas.

Asiantuntijana

emeritusprofessori, farmakologian, toksilogian ja ympäristölääketieteen asiantuntija, lääkäri Jouko Tuomisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuopio.

 

Seura 2/2012