Rentoutus Keuruu/ Rentoutuskurssit/ Rentoutusohjaaja tilauksesta

Haluaisitko oppia rentoutumaan?

Järjestän mm. kansalais- ja työväenopistoille erimittaisia kursseja rentoutumisesta, palautumisesta ja stressin luomuhoidosta.

Järjestän myös 1-2 h rentoutuksia esimerkiksi työporukalle, työhyvinvointipäiviin, Martoille tai kelle tahansa kiinnostuneille toiveiden mukaan.

Alussa voi olla esimerkiksi 10-15 min alustus rentoutumisesta ja sen jälkeen tehdään 45 minuutin ajan erilaisia rentoutusharjoituksia. Mukaan jumppapatja, viltti, pieni tyyny ja lämpimät vaatteet.

Teen myös yksilörentoutuksia.

Rentoutuksissa voidaan käyttää myös aromaterapeuttisia öljyjä seka kuumakiviä lisäämään rentoutumista.

Vinkki! Olen saanut yhteistyökumppaniksi netistä Hidasta elämää-sivuston. Aaro Forsmanin teetalo on kehitellyt heille aivan upean, ihanantuoksuisen Hetki itselle- vihreän luomuteesekoituksen, joka sisältää mm. elimistöä rauhoittavia ainesosia.

Rentoutuksen yhteydessä voidaan maistella teetä ja käydä läpi Hetki itselle-kortteja, joissa on ihania, kannustavia ajatuksia. Otetaan siis korttipino josta kukin nostaa yhden kortin ja lukee siitä ajatuksen.

Teehetken voi siis varata rentoutuksen yhteyteen, jos haluaa. Olen tuonut mukanani kertakäyttöastiat, vedenkeittimen, lusikat, keksejä jne.

Kysy rohkeasti lisää! Räätälöidään juuri Sinulle/teille sopiva tilaisuus!

Hinta: tuntiveloitus + km-korv. Asun Keuruulla.

Lisätietoja: Maarit Mäkinen. sähköposti maarit.makinen@windowslive.com

Uutta! Foam roller -putkirullauskurssi + rentoutus

Putkirullauksessa sekä työstetään jännittyneitä lihaksia että venytetään ja rentoutetaan niitä putkirullan avulla. Putkirullauskurssin (3 x 45 min) jälkeen on vielä varsinainen rentoutuskurssi (2 x 45 min) puolen tunnin ruokatauon jälkeen. Kurssipäivä on yleensä kestänyt noin viisi tuntia, esim. klo 10-14.15.

Putkirullalla pääsee erityisen hyvin käsittelemään kehossa olevia kipeitä jumikohtia sekä erityisen hyvin selän, hartioiden, niskan ja kallonpohjan kipeitä kohtia, ja se on myös erittäin rentouttavaa. Omat putkirullat, jumppa-alusta, viltti, pieni tyyny, villasukat, vesipullo, jumppavaatteet, tossut, muistiinpanovälineet ja lounaseväät mukaan. Putkirullia löytyy nykyään jo lähes joka sekatavarakaupasta. Kannattaa hankkia joko sileä tai hieman kohokuvioitu rulla jonka pituus on 60-90 cm.

Miksi rentoutuminen kiinnostaa?

Itseäni rentoutusohjaajaksi opiskelu kiinnosti, koska halusin itse oppia rentoutumisen taitoja ja uusia muotoja enemmän. Lisäksi uskon vahvasti että sekä nyt, että tulevaisuudessa rentoutus on asia, jolle on kysyntää.

Tarvitaan apua, koska tämä lapsuudessa oleva taito tahtoo unohtua aikuisuuden kiireiden myötä.

Lisäksi maailma on muuttunut. Multitaskaaminen, tavoitettavissa olo 24/7 ja elämän kiihkeä rytmi vaikuttaa meihin niin että olisi hyvä, jos voisimme välillä varata aikaa yksinkertaisesti vain olemiseen ilman mitään suorittamisen tai tekemisen pakkoa.

Rentoutuminen ja erilaiset rentoutusharjoitukset ovat yksi apuväline siihen.

Rentoutuminen – muutakin kuin makoilua matolla

Rentoutuminen ei aina välttämättä tarkoita sitä että mennään maton päälle makaamaan, sammutetaan valot ja kuunnellaan rentoutuskasetteja.

Rentoutua voi myös mieleisen, mukavan, rentouttavan tekemisen kautta, johon yhdistyy aistihavainnot.

Esimerkiksi lenkillä käydessämme pystymme rentouttamaan aivojamme ja mieltämme. Kävellessä ja juostessa löytyy rytmi, joka voi auttaa liikuntahetkeä toimimaan eräänlaisena meditatiivisena harjoitteena. Pää tyhjenee päivän asioista, kun jalat hakkaavat rytmikkäästi asfalttiin tai metsäpolkuun. Samalla alitajunta kuitenkin tekee tietämättäsi töitä ja jokin asia saattaa ratketa kuin itsestään niin että seuraavana aamuna on selvää, kuinka sen saa hoidettua.

Esimerkki: itse teen niin, että teenpä mitä tahansa, kävelen, juoksen, venyttelen, uin, teen puutarhatöitä, pyrin ottamaan senkin meditatiivisena harjoitteena. Tyhjään päätäni ja keskityn vain siihen hetkeen ja siihen mitä juuri nyt teen.

Jos teen puutarhatöitä, tietoisesti nautin siitäkin kun tungen kädet multaan. Mietin miltä se tuntuu? Mitä tuoksuja tunnen? Millainen keväinen puutarha on, mitä värejä näen siellä? Erilaisia aistihavaintoja kannattaa tehdä ja käyttää hyödyksi. Ne edesauttavat rentoutumista.

Mieltä voi oppia harjoittamaan

On totta, että ihminen voi stressata itsensä vaikka hengiltä. Mielen voima on niin valtava.

Mutta, mieltä voi harjoittaa kuten lihasta, myös hyvään ja hyviin asioihin.Tule kuulemaan rentoutuskursseilleni kuinka se tapahtuu ja mitä keinoja siihen on olemassa!

Stressi – tämän ajan tappaja

Stressiä tulisi viimeiseen asti välttää, koska sen arvellaan olevan yksi suurimmista sairauksien, kuten syövän aiheuttajista. Kivikautinen elimistömmehän ei ole muuttunut miksikään, se on yhä sama, mutta ympäristö on muuttunut täysin. Ihmisen elimistöä ei yksinkertaisesti ole luotu kestämään tällaista määrää aistiärsykkeitä, puhumattakaan stressikuormasta.

Tiesitkö, että nykyihmisen yhden vuoden informaatiomäärä (se, mitä aivomme saavat tietoa lehdistä, televisiosta, tietokoneilta jne.) on sama kuin mitä 1500-luvulla syntynyt ihminen sai KOKO ELÄMÄNSÄ aikana?!

Ennen kaikkea ihmisen kilpirauhanen ei kestä tätä kuormitusta ja stressiä!

Se on elimistön “moottori”, ja jos se alkaa “hyytyä” ja “käydä hitaalla” uupumuksen vuoksi, se vaikuttaa ihan koko kehoon: sekin menee “hitaalle”, mistä seuraa tolkuton, loputun uupumus ja voimattomuus, usein myös voimakas painonnousu, mielen alavireys, usein huonoa nukkumista ja lukemattomia muita oireita.

Käytännön esimerkkejä

Usein esimerkiksi on olo, kun lähtee kuntosalille, sitä ajattelee: en jaksa, rankka ja kiireinen viikko takana! Kun kuntosalilla käyntiä on tehnyt jo 20-30 v., on selvä, ettei se aina myöskään huvita.

Niinpä itse esimerkiksi yritän ajatella kun menen salille, että myös se on meditatiivinen harjoite.

Se lähtee siitä, että kun saavun salille, ikäänkuin napsautan “aivot nurkkaan”.

Toimittajan ja kirjoittajan työssäni aivojeni “kovalevy” joutuu pyörimään usein aivan täysillä, usein lähes “kärähtämispisteessä”, kun deadlinet paukkuvat päälle. Siksi toisaalta nautin kun pääsen välillä tekemään ruumiillista harjoittelua tai vaikka käsillä käsitöitä (joita käynkin tekemässä kansalaisopiston käsityöpajassa).

Kun siis saavun salille, hengitän syvään, avaan kädet sivulle, nousen varpaille, painan lavat taakse, sitten venytän kädet ylös, otan hyvän ryhdin ja ajattelen: kehoni on temppelini. Kehoni on temppelini. Nyt on aika huolehtia siitä. Kaikki tämä tekee sille hyvää. Suljen pois kaikki muut tekijät ympäriltäni.

Teen liikkeet rauhassa, tietoisesti, hengityksen kanssa. Pyrin hengittämään koko ajan hyvin ja syvään, keuhkojen alaosiin asti. Aina aika ajoin sanon itselleni: tämä kaikki on minulle ja keholleni hyväksi. Ja toistan taas: Kehoni on temppelini, ja minä hoidan sitä näin.

Pyrin myös löytämään tekemiseen hyvän rytmin. Rytmi rauhoittaa kehon ja ajatukset.

Voivatko aivot kärähtää?

Kyllä, tietyssä mielessä. Eräällä tuntemallani ihmisellä kävi näin. Hän oli ollut valtavan sekä tunneperäisen että henkisen stressin alaisena jo pitkään. Sitten hän lopulta joutui sairaalahoitoon ja hoitava lääkäri (psykiatri) selitti hänelle, että joskus voi käydä niin, että kun aivojen kuormitus menee yli tietyn pisteen, ne voivat eräällä tavalla “kärähtää”.

Toisilla aivot voivat palautua tästä tilasta joko kokonaan tai osittain. Hänellä ne palautuivat osittain, mutta eivät aivan täyteen kapasiteettiin, eli hän joutuu nykyäänkin varomaan tilanteita, ettei tuli samaa ylikuormitusta, koska hänellä on olemassa se kokemustieto, että aivopää ei kestä sitä enää. Jos niin kävisi, palautuminen olisi aina entistä vaikeampaa ja todennäköisesti myös hitaampaa.

Rentoutumisen taito

Rentoutuminen puolestaan on taito, joka eläimillä ja lapsilla on myötäsyntyisenä. Iän myötä taito usein katoaa, ja sitä voi joutua opettelemaan uudestaan. Yöunikaan ei välttämättä rentouta, tai sitä ei tule, ainakaan tarpeeksi.

Huono nukkuminen – mikä avuksi?

Suomalaisten nukkumisen ja unen määrähän on vähentynyt. Se johtuu usein siitä, että maksa valmistaa ja varastoi stressihormoni kortisolia aamuyöstä, jolloin usein herää eikä enää pääse uneen. Kortisoli siis herättelee meitä aamuyöstä. Liika kortisolin eritys näkyy myös vyötäröllä “stressi”makkaroina.

Myös uneen pääsy, nukahtaminen voi olla vaikeaa. Se puolestaan johtuu usein siitä, että aivomme ovat ylikierroksilla pitkin päivää, sekä siitä, että tuijotamme sinistä valoa älykännyköistä, tableteista ja televisioista paljon päivän mittaan. Sininen valo kun on erittäin tehokas melatoniinin tuotannon tappaja. Mitään kyseisistä laitteista ei tulisi katsoa enää viimeiseen tuntiin-pariin ennen nukkumaan menoa. Kannattaa ennemmin lukea vaikka kirjaa.

Myös kännykkä tulisi olla vähintään 3,5-4 metrin päässä aivoista, mieluiten siis eri huoneessa.

Muutokset työelämässä vaikuttavat

Työ on muuttunut myös siihen suuntaan, että siinäkään ei ole tasapainoa; toiset kärsivät siitä kun töitä ei ole, ja sitten taas ne, joilla on töitä, ovat ylikuormittuneita, koska työtä työpaikalla on liikaa. Usein sijaisia ei oteta lomituksiin, porukkaa vain vähennetään, ja entisistä töistä pitää selvitä entistä pienemmällä porukalla.

Tästä seuraa se, että ihminen joutuu työkentelemään 110 prosentin teholla koko työaikansa, eikä se usein jää edes siihen. Kotona joutuu miettimään erilaisia työasioita ja ratkaisuja niihin, sekä vastailemaan työsähköposteihin vielä illallakin kun työaika ei riitä.

Sen vuoksi ihminen, koko keho ja aivot, ovat ylikierrostilassa ympäri vuorokauden. On vaikea rauhoittua nukkumaan, uni ei tahdo tulla. Usein työkiireet heijastuvat myös perhe-elämään ja parisuhteeseen, jopa vapaa-ajanviettoon, eivätkä välttämättä parhaimmalla mahdollisella tavalla. Tästä aiheutuvat tekijät kuormittavat nekin mieltä.

Tiesitkö? Meidät on suunniteltu niin ylen viisaasti, että unen aikana elimistö korjaa itseään, jos se on riittävän levännyt. Kuitenkin, jos elimistö on kovassa stressitilassa (ja samanaikaisesti usein myös tulehdustilassa), unen aikaista elimistön korjaantumista ei tapahdu. Näin ollen elimistö ei myöskään palaudu ja aamulla on aina vain yhtä väsynyt olo.

Vinkki! Kokeile nauttia jotain tryptofaanipitoista noin tuntia ennen nukkumaanmenoa, kuten kurpitsansiemeniä.

Joku on saanut apua myös teaniinivalmisteista ta lyhyt- tai pitkävaikutteisista melatoonivalmisteista.

HUOM! Melatoniinia on montaa vahvuutta, 1-10 mg. 1 mg ei välttämättä toimi, pyydä silloin lääkäriltä reseptillä vahvempaa. Jos nukahtaminen on ongelmasi, pyydä lyhytvaikutteista. Jos taas aamuyöheräily, pyydä pitkävaikutteista.

Vältä esim. suklaan, kaakaon, teen ja kahvin nauttimista illan aikana kofeiinin vuoksi.

Kuinka päästä rentoutumisen tilaan?

Ei välttämättä pääse rentoutumisen tilaan, jos sitä yhtäkkiä alkaa yrittää.

Esimerkki: jos pitkän tauon jälkeen yrittää käydä kerran pari kuntosalilla, saattaa tuntua, että siitä ei tahdo tulla oikein mitään. Seuraavana päivänä kroppa on kauhean kipeä. Alkaa ajatella: ei, tämä ei sovi minulle. Eli kuntosalillahan pitää käydä säännöllisesti, jotta keho tottuu siihen ja että myös alkaa tulla tuloksia. Sama pätee rentoutumiseen.

Eli rentoutumista jos mitä pitää harjoitella, mielellään päivittäin tai ainakin useampi kerta viikossa, jotta keho alkaa tottua siihen ja jotta siitä olisi hyötyä. Keho ei siis niin vain mene rentoutumisen tilaan. Mitä pitempi uupumus, ylikierrostila tai unettomuusjakso on takanapäin, sitä vaikeampaa se voi olla. Kyse voi olla useista viikoista, jopa kuukausista, ennenkuin rentoutuminen alkaa sujua ja pääsee suorittamisen/tekemisen mielentilasta “vain olemisen” mielentilaan.

Green care – luonnon voima

Turhaan ei olla puhuttu luonnon parantavasta voimasta, sillä lukuisat tutkimukset ja monien omat havainnot puhuvat sen puolesta, että luonto ja metsä hoitavat ihmistä. Jo 15-20 minuutin käyskentely luonnossa mm. alentaa verenpainetta, vaikuttaa positiivisesti mielialaan ja vähentää ahdistuneisuutta. Jos siis tunnet olevasi ylikierroksilla, stressaantunut tai ahdistunut, suuntaa keskustan ostoskeskusten sijaan metsälenkille!

Vinkki! Jämsässä on olemassa METSO-hyvinvointipolku luonnossa liikkujan iloksi. Hyvinvointipolku on noin kahden kilometrin pituinen ja sillä on noin kymmenen pysähtymiskohdetta, joista osa on METSO-teemalla. Polulla tavoitellaan hyvää mieltä, hyvinvointia ja virkeyttä kulkijalle.


                                       Kannattaa mennä luontoon aina kun voi!

 

 

 

 

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.